Tämä kuva on tuolla kissojen blogin puolella, mutta laitanpa vielä tännekin, kun mietiskelin eläinten ja lasten yhteiseloa.



Jos nyt lähtisin arvioimaan, niin pojille on tehnyt todella hyvää, että on ollut koiria ja nyt kissoja kotipiirissä. Milla cockeri nyt ei hirveästi lapsista perusta, joten omat kolauksensakin on matkalla ollut, mutta siinä on samalla opittu vanhempina pitämään eläimiä silmällä ja ehkäpä pojatkin ovat oppineet, ettei aina pidä mennä suin päin kohti eläintä.

Kuvan kaksikko touhuaa paljon muutakin yhdessä. On ratsastustuokiot, apulainen syömään makkarankuoret ym. Joskus yhteispeli toimii vähän liiankin hyvin. :)

Mutta mitä meillä olisi enemmän tai paremmin, jos eläimiä ei olisi ollut? Vähemmän karvoja, kumpikaan poika ei olisi maistanut koiranruokaa, vähemmän elämää,... Ei niitä kannata alkaa luetella. Todella paljon erilaistahan se olisi ja jonkun mielestä paremmin. Itse en usko siihen.