Kuljin kaupan käytäviä onnesta soikeana, että mitäs tänään pikkupojalle keksittäisiinkään. Pikkuhiljaa hymy kyllä vaisuuntui, kun kaikkeen oli sekoitettu vähintään maitoproteiinia tai paprikaa. Vaaleat laktoosittomat karjalanpiirakat, lihapiirakat, lihapullat,... Melkein kaikki oli sittenkin vielä sellaisia, ettei niitä voinut ostaa. Kesäkuumalla olisi ihan kiva ollut löytää sellaista, mitä ei pitäisi alusta asti tehdä. No onneksi sentään nyt on moni itse tehtynä mahdollista. Lähinnä alkaa olla se tilanne, että itse tehtynä on melkein kaikki mahdollista.

Enää en sentään aio tehdä kahta eri ruokaa yhtä aikaa, vaan tästä lähtien syödään koko porukalla samoja ruokia. Grillissä tosian tulee vielä kahta satsia, kun ei niistä grilliruokien mausteista oikein voi kieltäytyäkään.

Mutta ajatelkaapa miten onnellinen on poika jokaisesta uudesta asiasta. Ihan käsittämätöntä, miten joku voi olla leveässä hymyssä jokaisesta uudesta syömisestä ja varsinkin, jos isovelikin syö sitä samaa. Yhteiset jutut on tärkeitä pikkupoikien elämässä. :)